Kurkistus kuopan pohjalta – katsaus sijoittajan talousindikaattoreihin

Siitä on yli kolme kuukautta, kun viimeksi kirjoitin sijoittajan tärkeimmistä talousindikaattoreista. Tuolloin otsikossa oli vedetty jo maskit päälle Kiinassa, ja koronaa pidettiin maan omana ongelmana. Arvioiden koronaviruksen talousvaikutuksista Kiinassa ennakoitiin olevan alakanttiin, mutta muualla orastavaa kasvua nähtiin riskeistä huolimatta. Itse asiassa talouskasvu oli vuoden ensimmäisinä kuukausina yllättävänkin vahvoilla raiteilla – mutta sitten Covid 19 levisi Kiinasta voimalla muualle maailmaan ja käänsi kaiken päälaelleen. Nyt talouslukujen mukaan kurkistetaan globaalin talouden kuopan pohjalta, josta nousemisen määrää viruksen käyttäytyminen ja paluu normaalimpaan yhteiskunta-arkeen.

Kävin läpi toukokuun alustavia talouslukuja, ja iso osa niistä on onnistunut ylittämään alas painetut markkinaodotukset. Lisäksi positiivista on se, että luvut ovat olleet parempia verrattuna huhtikuuhun.

Palvelualat ovat pahimpia kärsijöitä koronapandemiasta ja jo Kiinan paria kuukautta aikaisemmasta kehityksestä oli havaittavissa, että alamäki oli jyrkkä ja toipuminen ollut tuskaisenkin hidasta. Pohjat vaikuttavat kuitenkin olevan luvuissa takana, vaikka tunnelmat palveluyrityksissä ovat edelleen tummanpuhuvia. Kuluttajaluottamus ja elinkeinoelämän luottamus ovat kuitenkin näyttäneet pieniä elpymisen merkkejä toukokuussa Saksassa (Ifo), euroalueella ja USA:ssa.

Varovaisuus leimaa edelleen kuluttajia, mikä näkyy mm. säästämisasteiden kasvuna. Säästämisen lisääntyminen on nykykulutuksen siirtämistä tulevaisuuteen ja voi lisätä edellytyksiä kysyntäpiikkiin patoutuneen kysynnän purkautuessa viruspandemian hellittäessä. Patoutuneeseen kysyntään voivat luottaa tosin ainoastaan ne, joiden tulovirta ei tyrehdy, eli työttömyyslukuihin ei saisi tulla samaan aikaan pitkäaikaista heikentymistä. Tästä ei ole takeita, sillä esimerkiksi Conference Boardin kyselyssä selvästi aikaisempaa suurempi osa vastaajista odotti tulokehityksensä heikkenevän seuraavan puolen vuoden aikana.

Keskuspankkien elvytyskoneet ovat käynnissä täydellä tahdilla ja miksipä ei, sillä inflaatio-odotukset ovat painuneet entisestään koronapandemian aikana. Hintavakaustavoitteeseen on euroalueella yhä vaikeampi yltää, joten tilaa elvytykselle riittää. Enää ei inflaatiota pidetä uhkana pitkälläkään aikavälillä, mikä toisaalta on merkki myös vaimeasta talouskasvunäkymästä.

Paluu normaaliin on globaalista taloudesta vielä kaukana, mutta talouden osalta musertavien viikkojen jälkeen pienetkin viitteet oikeaan suuntaan ovat tervetulleita. Vielä ei kuitenkaan olla selvillä vesillä maailmantalouden koronamyrskystä, joten talouslukuja on syytä seurata tarkalla silmällä.